Teknisiä tietoja
1.0 Asennus
2.0 Liitännät
3.0 Ohjelma
4.0 Käyttö
5.0 Esimerkkejä
Teknisiä tietoja
Äänen digitoinissa äänilähteestä tuleva signaali muutetaan
numeeriseen muotoon digitaali/analogia (D/A-) muuntimen
avulla. Muunnin antaa ulostulosta 8-bitin tavun arvoltaan
välillä 0-255 riippuen sisäänmennossa olevasta jännitteestä.
Digitoija ottaa maksimissaan 12 000 näytettä sekunnissa ja
tallettaa ne koneen muistiin. 400 kiloa (520ST)riittää noin
30 sekunnin talletukseen ja 800 kiloa (1040ST) minuutin.
Tällöin näyte täyttää koko muistin ja ohjelmille ei jää yhtään
tilaa.
Tämä kuitenkin on vain puoli totuutta asiasta. Tämän laitteen
tarkoituksen ei ole ahtaa puolta LP levystä koneen sisuksiin
ja sitten toistaa sitä. Ensinnäkään äänenlaatu ei ole riittävä
moiseen tarkoitukseen ja toiseksi; onhan nauhuri jo keksitty.
1.0 Samplerin asennus
Sampleri kytketään printteriportin liittimeen. Laite ottaa
virran 9V paristosta, mutta on myös mahdollista käyttää 9V verkko-
laitetta jossa on sopiva liitin. On kuitenkin huomattava, että
verkkolaite saattaa aiheuttaa hurinaa, joka estää laitteen
moitteettoman toiminnan. Hurinaa voi lisäksi esiintyä jos laite on
lähellä väritelevisiovastaanotinta. JOskus on tarpeellista
sammuttaa monitori digitoinnin ajaksi.
Laitteen virrankulutus on hyvin pieni, joten pariston käyttöikä
on pitkä, mikäli se irroitetaan laitteesta käytön jälkeen.
2.0 Liitännät
Sampleri on mahdollista liittää mihin tahansa äänilähteeseen
jossa on sopiva liitin. Mukana tulevassa johtimessa on
pieni stereoplugi joka soveltuu korvakuulokeliitäntään ja
RCA pistoke, joka yleensä on linjaulostulossa (esim video, CD)
Mikäli äänilaitteessa on liitin joka ei ole edellämainittu,
on radioliikkeistä saatavana sopivia välikappaleita
(esimerkiksi isolle korvakuulokepistokkeelle).
Samplerissa itsessään on voimakkuussäädin, mutta on syytä
valita sellainen äänilähde jossa itsessään on voimakkuuden
säätömahdollisuus. Samplerissa voimakkuuden säätö on suotimen
takana ja liian suuri sisäänmenotaso voi aiheuttaa säröä
jo suotimessa. Muuntimen sisäänmenossa on kompressori, joka hieman
pienentää yliohjautumisen mahdollisuutta, mutta kun kompressorin
säätöalue loppuu, puuroutuu signaali helposti tunnistamattomaksi.
Asiasta tietäville mainittakoon että laitteella savutetaan
vain noin 45dB dynamiikka (esimerkiksi CD soittimissa noin 90dB)
Tämä rajoittaa lähtösignaalin voimakkuuden vaihtelua, ja onkin
syytä välttää digitoimasta signaaleja joissa voimakkuus vaihtelee
suuresti.
Toinen säädin on suodattimen säätö, jolla voi poistaa mahdollista
kohinaa signaalista. On kuitenkin huomattava, että paras
tulos saavutetaan vain, jos käytetään korkealaatuista signaali-
lähdettä. On syytä välttää suoria digitointeja ja mikrofoneja.
Paras tulos saadaan kun ennen digitointia voimakkuus asetetaan
sopivaksi signaalille. Suuret voimakkuuden vaihtelut pilaavat
varmasti näytteen. Hiljaisin kohta hukkuu kohinaan ja voimakkain
puuroutuu.
3.0 Ohjelma
Näytteiden otto jo käsittely tapahtuu levylla olevalla
ohjelmalla SAMPLER.TOS
Ohjelma toimii joko mustavalkomonitorilla tai värimonitorilla
keskiresolutiolla. Muistitilan maksimoimiseksi varmista että
koneessa ei ole asessoriohjelmia tai muita muistia vieviä
ohjelmia ladattuna. Ennen ohjelman käyttöä varaa muutama tyhjä
levy joihin voit tallettaa otetut näytteet.
Ohjelman käynnistyttyä tulostuu ruudun yläreunaan valikko
eri toiminnoille. Ohjelman valikkoja hoidetaan näppäimillä,
hiiren toiminta on estettynä.
Päävalikossa on seuraavat toiminnat:
F1 Talletus
F3 Editointi
F5 Levytoiminnat
F10 Exit
3.1 Talletus
HUOM! Vaihda levyasemassa olevaa levya vain kun olet
päävalikossa. Talletuksen ja toiston aikana vaihdettu
levy voi tuhoontua !.
Mikäli olet epävarma, ota vaihdetusta levystä aina
sisällysluettelo vaihdon jälkeen !!!!
Näytteen luku koneen muistiin tapahtuu tällä optiolla.
Valittaessa F1 tulostuu ruudun yläreunaan uusi valikko,
jossa on seuraavat toiminnat:
F1 Suodatus+
F2 Suodatus-
F3 Nopeus+
F4 Nopeus-
F6 Nopea talletus
F10 Talletus
Esc Exit
Valikon tulostuttua kuluu pieni hetki, ja jos sampleri on
kytkettynä äänilähteeseen tulostuu monitorin kaiuttimesta
äänilähteen signaali.
Ennen tulostuksen alkua ohjelma alustaa muistin ja MUISTISSA
MAHDOLLISESTI OLLUT NÄYTE PYYHKIINTYY !
Ohjelma ei kuitenkaan ole vielä tallentamassa, vaan pelkästään
toistaa signaalia. Tässä vaiheessa voi tarkistaa voimakkuuden
ja muuttaa säätöjä.
NOPEUS
Ruudun alareunassa on tekstit SUODATUS :0 VIIVE:0
Näppäimistä F3 ja F4 voi muuttaa sitä nopeutta, jolla sampleri
ottaa näytteitä signaalista. Kun viive on 0 on näytteenotto-
taajuus noin 12 000 näytettä sekunnissa, eli näyteväli on 83us.
Jokainen viiveen lisäys lisää 1.5us näyttenoton välille eli
esim viive 55 pudottaa näytteenottotaajuuden puoleen
(Samalla tietysti talletusaika tuplaantuu).
SUODATUS
Näppäimistä F1 ja F2 voi muuttaa suodatusta. Suodatus on
toteutettu ohjelmallisesti lisäämällä signaaliin jo talletettuja
arvoja. Suodatuksen arvo ilmoittaa kuinka kaukaa sen hetkisestä
näytteestä otetaan lisättävä arvo. Esimerkiksi suodatus 22
ilmoittaa että nykyiseen näytteeseen lisätään arvo joka
otettiin 22 näytettä aikaisemmin. Suodatus toimii kaistan-
päästösuotimen tavoin eli määrätyt taajuudet vahvistuva enemmän
kuin toiset. Kun suodatus kasvaa yli 100 lisääntyy sen arvo 10
välein. Tällöin suodatuksen luonne muuttuu kaikumaiseksi, mutta
se poikkeaa oikeasta kaiusta siten, että kaikusignaaleja on vain
yksi.
Koska suodatuksessa lasketaan näytteeseen toinen näyte on
saatu tulos skaalattava takaisin välille 0-255. Tästä syystä
tulostusvoimakkuus pienenee.
Nopeuden ja suodatuksen saa nollattua UNDO näppäimellä.
TALLETUS
Talletus aloitetaan F10 näppäimellä. Valikon alapuolelle
tulostuu teksti TALLETUS ALOITETTU.
Talletuksen ollessa käynnissä ei nopeutta ja suodatusta voi
enää muuttaa.
Talletuksen voi lopettaa ESC näppäimestä tai talletus loppuu
kun käytettävissä oleva muisti on täynnä. Ja muisti tosiaan
täytetään kokonaan. Katso ruudun ylintä pikseliriviä kun
talletus loppuu !.
NOPEA TALLETUS
Talletuksen aikana näppäimistön tarkkailu ja näytteen tulostus
monitorin kaiuttimesta vie hieman aikaan näyttenotolta.
Nopealla talletuksella sampleri ottaa koko muistin täyteen
niin nopeasti kuin voi, ja lopettaa vasta kun muisti on täynnä.
Tällöin saavutetaan maksimi sämpläysnopeus eli noin 14khz.
Tulostuksessa nopeus vastaa viivettä -13.
3.2 Editointi
Kun näyte on saatu talletettua muistiin voidaan sitä
editoida. Editoinnissa voidaan näytteestä ottaa palasia
ja tallettaa ne levylle. Lisäksi käyttämällä apuna
levytoimintoja voidaan palasista koota äänikirjasto,
jossa on useita eri ääniefektejä. Esimerkkinä vaikka
levyllä oleva NUMEROT.SND tiedosto. ( Tiedän kyllä että
siitä puuttu numero 9 mutta minkäs mahtaa...)
Kun päävalikossa painetaan F3 tulostuu ruudulle uusi valikko
jossa on seuraavat tekstit:
F1 Kohinan poisto
F10 Kiinnitys
F9 Talletus
F2 Toisto
F3 Suodatus+
F4 Suodatus-
F5 Nopeus+
F6 Nopeus-
F7 Alun säätö
F8 Lopun säätö
Back Toisto alusta
Help Toisto lopusta
Ins Välin alku
Clr Välin loppu
Esc Exit
Ruudun alareunassa tulostuvat suodatuksen ja viiveen arvot
sekä muistissa olevan näytteen kokonaispituus, PIKAMUISTIn
pituus ja editointisuunta ALKUPÄÄ/LOPPUPÄÄ.
PIKAMUISTI on näytteestä otettu pätkä, jonka alku ja loppu-
osoite on talletettu. Pikamuisteja on 10 ja ne voi valita
numeronäppäimistöltä. Jos pikamuisteihin ei ole talletettu
mitään ne sisältävät kaikki koko näytteen.
TOISTO
Näytteen TOISTO aloitetaan F2 näppäimellä. Talletettu näyte
toistuu kaiuttimesta ja alkaa alusta päästyään loppuun.
Alussa tulostetaan pikamuistia 0, jossa on koko näyte jos
näyte on otettu samplerilla tai mahdollisesti vain osa, jos
näyte on luettu levyltä. Pikamuistiin voi resetoida painamalla
tulostuksen aikana F2 näppäintä uudelleen. Tälloin pikamuistiin
siirtyy koko näyte.
Tulostuksen voi keskeyttää ESC näppäimestä. Toinen ESC vie
takaisin päämenuun.
PIKAMUISTIIN TALLETUS
Pikamuistiin talletus tapahtuu seuraavasti.
Tulostuksen aikana valitaan pikamuisti painamalla jotain
numeronäppäintä 0-9. Ruudulle tulostuu muistin numero.
Odotetaan että näytteessä tulee haluttu kohta ja painetaan
INSERT näppäintä. Tällöin valittuun pikamuistiin tallettuu
kohdan alkuosoite. Ruudulle tulostuu muistissa olevan osan
pituus, eli väli talletetusta kohdasta näytteen loppuun.
Kun haluttu pätkä loppuu painetaan CLR näppäintä. Tällöin
tallettuu pikamuistiin pätkän loppuosoite. Nyt ruudulle
tulostuu kuinka monta tavua on alku ja loppukohdan välillä.
Painamalla BACKSPACE näppäintä voidaan talletettu pätkä
tulostaa alusta alkaen. Tulostus alkaa uudelleen pätkän
alusta kun pätkä loppuu. HELP näppäimellä aloitetaan
tulostus hieman ennen pätkän loppua.
Pikamuistin voi resetoida alkutilaan painamalla F2 näppäintä
jolloin alkuosoitteksi tule koko näytteen alkuosoite ja
loppuosoitteeksi koko näytteen loppuosoite.
Kun haluttu kohta on talletettu karkeasti pikamuistiin, voidaan
alku- ja loppukohtia muuttaa kursorinäppäimillä.
Ruudulla näkyvä teksti ALKUPÄÄ/LOPPUPÄÄ ilmoittaa kumpaan päähän
näytettä muutos kohdistuu. Valintaa voi muuttaa F7 ja F8 näppäimillä.
KURSORI OIKEALLE näppäin lisää 5000 tavua osoitteeseen.
KURSORI VASEMMALLE vähentää 5000 tavua osoitteesta.
KURSORI YLÖS vähentää 100 tavua.
KURSORI ALAS lisää 100 tavua.
Käyttämällä BACKSPACE näppäintä ja muuttamalla pätkän alkukohtaa
saadaan näytteen aloituskohta tarkaan säädettyä.
Valitsemalla F8:lla lopun säädön, voi HELP näppäimellä kuunnella
näytteen loppuosaa ja säätää se kursorinäppäimillä halutuksi.
Pikamuistin alku ja loppuosoitteen voi muuttaa milloin tahansa ja
niin monta kertaa kuin haluaa. Mikäli loppuosite annetaan ennen
alkua tulostuu muistin pituudeksi negatiivinen luku.
Jos tulostus jumiutuu tai sekoaa voi ESC näppäimellä lopettaa
tulostuksen ja painamalla kaksi kertaa F2 saa seonneen pikamuistin
resetoitua alkutilaan.
PIKAMUISTIN TALLETUS LEVYLLE
Pikamuistin voi tallettaa levylle F9 näppäimellä. Näppäin
toimii vain jos tulostus on keskeytetty ESC näppäimellä.
Ohjelma kysyy talletettavan pikamuistin numeron ja perään
tiedoston nimen. Tiedoston nimeen voi antaa koko tiedostopolun
mikäli käytössä on useampi kuin yksi levyasema. Esim
TIEDOSTON NIMI >b:\aanet\turbo.snd
Tällöin pikamuisti tallettuu alihakemistoon aanet nimella turbo.snd
Mikäli talletus ei onnistu ilmoittaa ohjelma tilanteesta.
Jos ei halua suorittaa talletusta voi antaa tyhjän muistin
numeroksi tai tiedoston nimeksi.
Talletuksen jälkeen ohjelma palaa takaisin valikkoon.
KOHINAN POISTO
F1 näppäimellä voidaan koko näytteestä poistaa korkeat
taajuudet (esim. kohinaa). Näppäin toimii vain jos tulostus on
keskeytetty ESC näppäimellä. Kohinan poisto tapahtuu keskiarvois-
tamalla näyteen arvo sen naapureilla. Koko näytteen käsittely vie
muutaman sekunnin. Painamalla heti perään F2 jatkuu tulostus
heti kun kohinan poisto on tehty. Poiston voi tehdä monta
kertaa, mutta näytteen laatu heikkenee liiasta suodatuksesta.
KIINNITYS
F10 näppäimellä voi "kiinnittää" asetetun suodatuksen arvon
näytteeseen. Näppäin toimii vain jos tulostus on keskeytetty.
Näytteen voimakkuus heikkenee joka kerta kun kiinnitystä
on käytetty.
Suodatus ja nopeuden säätö toimivat samoin kuin näytteenotossa.
3.3 Levytoiminnat
Tällä optiolla voidaan tallettaa, ladata tai poistaa
tiedostoja levyltä.
Valikossa on seuraavat toiminnat:
F1 Sisältö
F3 Lataus
F5 Talletus
F7 Poisto
Esc Exit
LEVYN SISÄLTÖ
F1 tulostaa levyasemassa olevan levyn sisällön ja jäljellä
olevan tilan. Tulostaa voi vain sen aseman luettelon josta
ohjelman suoritus on alkanut.
ÄÄNITIEDOSTON LATAUS
F3 lataa äänitiedoston (tai minkä tahansa tiedoston )
levyltä muistiin. Ohjelma kysyy tiedoston nimen, johon voi
antaa koko tiedostopolun.
Esim
TIEDOSTON NIMI >a:\numerot.snd
Ohjelma tiedustelee ladataanko näyte entisen perään.
Antamalla e lataa ohjelma tiedoston muistin alkuun ja
asettaa osoittimet koko muistiin. Jos näyte oli talletettu
tällä ohjelmalla niin näytteen alussa on 44 tavun kenttä jossa
on tiedot pikamuistien osoitteista.
Kentän muoto on seuraava:
0-3 $12345678 Tunnustavu
4-7 Muisti 0 alkuosoite
8-11 Muisti 0 loppuosoite
.
.
45... Näytetavut
Osoitteet ovat suhteellisia näytteen alusta, eli ensimmäisen
tavun osoite on 0 toisen 1 jne.
Mikäli muisti ei riitä koko näytteen lataukseen ladataan vain
osa.
Mikäli valitaan edellisen perään lataus, aloitetaan näytteen
lataus edellisen näytteen perästä. Tällä tavalla voi
talletetuista pikamuisteista koota äänikirjaston jossa on
maksimissaan 10 alkiota.
KOKO NÄYTTEEN TALLETUS
F5 tallettaa koko näytteen levylle. Ohjelma kysyy tiedoston
nimen ja tarkistaa mahtuuko tiedosto kokonaan levylle.
Mikäli ei mahdu on optiona tallettaa vain osa tai keskeyttää
talletus. Nimen loppuliitteenä voi käyttää mitä tahansa tai
jättää sen kokonaan pois, mutta yhdenmukaisuuden vuoksi
suosittelen .SND loppua.
TIEDOSTON POISTO LEVYLTÄ
F7 poistaa tiedoston levylta. Poistaa voi vain yhden tiedoston
kerrallaan.
4.0 Laitteen käyttö
Laitteen pääasiallisena käyttönä on ottaa lyhyitä ääniefektejä,
sanoja, soitinten ääniä, erikoisefektejä ym. ja käyttää
näin saatuja lyhyitä tiedostoja omissa ohjelmissa efekteinä.
Esimerkkinä voisi mainita levyllä mukana olevan numerotiedoston,
joka on otettu radion pörssitiedotuksista. Yksi numero vie
keskimäärin 8000 tavua tilaa, joten 80 kilon tiedostoon mahtuu
numerot 0-9.( 9 puuttuu... )
Jo muutama digitoitu ääniefekti lisää dramaattisesti ohjelman
ulkoasua ja tehoa. Esimerkiksi peleissä digitoidut taisteluäänet,
eri tasojen ilmoitukset, varoitukset ym. korvaavat paljon grafiikan
mahdollisia puutteita.
Tämä laite on tarkoitettu juuri tällaiseen käyttöön. Ohjelma ja
mukana seuraavat käyttörutiinit on suunniteltu siten, että ääni-
tiedostojen käyttö on mahdollisimman helppoa omissa ohjelmissa.
Myöhemmin on tarkoitus julkaista useita äänikirjasto, joissa on
valmiina erilaisia efektejä ja uusia ulostulorutineja.
Näiden kirjastojen käyttö ei edellytä samplerin omistamista,
levyllä on valmiit ulostulorutiinit ja valmiita ääniä yhdistämällä
saa aikaan varmasti halutunlaisen efektin.
On syytä harkita tarkoin miten käyttää ääntä omissa ohjelmissaan.
Esimerkiksi lyhyt, digitoitu pelin alkumusiikki osoittaa että
ohjelman tekijällä ei ole halua paneutua pelin ääniefekteihin.
Yleensä tällaisissa ohjelmissa äänen käyttö rajoittuu muutamaan
lyhyeen efektiin. Käyttämällä paljon lyhyitä ääniefektejä ja
muodostamalla esimerkiksi alkumusiikki muutamasta digitoidusta
äänestä, joita käytetään äänigeneraatoreina, saadaan aikaan efekti
joka on aivan eri luokkaa kuin lyhyt, kerran soiva musiikin pätkä.
Valitettavasti ei vielä kukaan ole toteuttanut tätä, tekniikka on
jo olemassa, ehkäpä Sinä olet sen toteuttaja!
On jo olemassa useita (ranskalaisia) seikkailupelejä joissa
tekstit on muodostettu digitoiduista sanoista joita liitetään
yhteen. Tällä tavoin muodostettu puhesyntetisaattori on hyvin
luonnolisen kuuloinen ja lisää huomattavasti pelin tunnelmaa.
Valitettavasti suomen kielioppi asettaa rajansa vastaavanlaiselle
kotimaiselle versiolle. Kaikkine taivutusliitteineen sanavarasto
voisi paisua liian isoksi.
4.1 Liityntä omiin ohjelmiin
Levyllä on esimerkkejä miten äänitiedostoja voi liittää omiin
ohjelmiinsa. Mukana on basic ohjelmat (Gfa basic),
joilla voi ottaa näytteen ja tulostaa sen eri nopeuksilla.
Äänenmuodostus ST:llä
Toisin kuin Amigassa digitoitujen äänien toisto Atarilla ei ole
helppoa. Amigassa äänipiiri muodostuu 8-bittisestä D/A muuntimesta,
joka antaa ulostulojännitteen riippuen sisäänmenevästä tavusta.
Lisäksi äänipiiri hoitaa itse tarvittavien tavujen haun muistista,
sille tarvitsee vain antaa alkuosoite, pituus ja hakunopeus.
Lisäksi piirin ulostulossa on säädettävä suodatin jolla saadaan
hairitsevä muunnoksen jälkeinen kohina poistettua.
Atarin äänipiirissä ei ole tarvittavaa D/A-muunninta, ainoastaan
kolme 4 bittistä rekisteriä joilla säädetään äänipiirin kehittämän
äänen voimakkuutta. Digiäänien tulostus perustuu juuri näihin
rekistereihin.
Kun piirin normaali äänenmuodostus estetään ja muutetaan
voimakkuusrekisterin sisältöä saadaan piirin ulostulosta vastaava
jännite. Valitettavasti ulostulojännite ei ole lineaarisesti
riippuvainen rekisterin sisällöstä vaan logaritimisesti eli
muutos esim. välillä 5-6 on huomattavasti pienempi kuin välillä
11-12. Tästä syystä ei digitoijasta saatua tietoa voi suoraa siirtää
piirille. Onneksi rekisterien ulostulot summautuvat eli käyttämällä
kaikkia kolmea rekisteriä yhtä aikaa ja sijoittamalla niihin sopivat
luvut saadaan aikaan kaikkiaan 256 eri voimakkuusarvoa eli juuri
8 bitillä esitettävä tieto.
Äänen tulostus tapahtuu siis seuraavasti. Alustetaan äänipiiri
siten että sen normaali äänenmuodostus estyy eli nollataan kaikkien
kolmen kanava taajuus ja asetetaan mikserirekisteri siten että
piiri ei tuota ääniä. Haetaan muistista digitoijan tuottama 8 bitin
tavu ja käyttämällä sitä indeksinä haetaan kolmesta eri taulukosta
tavua vastaavat voimakkuusrekisterien arvot. Sijoitetaan saadut
arvot äänipiirille ja toistetaan tätä kunnes koko äänitiedosto on
tulostettu.
Edellä mainitusta huomaa että prosessorilla on kova homma
äänenmuodostuksessa. Virittämällä tulosturutiinin äärimmilleen voi
prosessori tulostaa maksimissaan 44 000 näytettä sekunnissa.
Tällöin prosessorille ei jää yhtään aikaa muuhun. Samasta syystä ei
keskeytysohjattu tulostus ole kovin tehokas koska tulostusrutiini
voi kaikkineen viedä yhtä paljon aikaa kuin keskeytysten välillä on .
Ongelmasta pääsee jos antaa äänirutiinin käyttöön muutaman keskus-
yksikön rekisterin joita rutiini käyttää indekseinä taulukkoon.
Ulostulon laatu riippuu juuri muunnostaulukoista. Periaatteessa on
mahdollista saada aikaan 256 eri tasoa ulostulossa, mutta asteikon
yläpäässä alkaa tulla pula oikeista yhdistelmistä. Onneksi kuulon
psykofysiologia tulee tässä avuksi. Kun äänen voimakkuus lisääntyy
pienenee korvan erotustarkkuus ja kohinat hukkuvat metelin sekaan.
Tärkeintä on saada äänen hiljaisia kohtia edustava taulukon osa
mahdollisimman tasaiseksi jotta hiljaiset kohdat eivät hukkuisi
kohinaan. Valitettavasti Atarista puuttuu suodatin, jolla voisi
suodattaa muunnoksessa syntyvän kohinan pois. Muunnoksessa syntyvää
kohinaa ei voi suodattaa ennen muunnosta pois. Tästä syystä
taajuudeltaan rajattu digitoitu signaalikuulostaa hyvin kohinai-
selta ja tukkoiselta tulostettaessa koskamuunnoskohina on signaa-
lista riippumaton. Ainoa keino pienentää kohinan vaikutusta on,
ironista kyllä, jättää alkuperäinen signaali suodattamatta,
jolloin signaalissa itsessään oleva kohina digitoidaan mukaan.
Tällöin tulostettaessa signaalissa oleva kohina yhdistyy
muunnoskohinaan ja korva tajuaa sen signaaliin kuuluvaksi, jolloin
se sulautuu siihen.
Muutamissa vanhemmissa 520ST malleissa on äänipiiriin kytketty
suodatin joka poistaa korkeat äänet ja kohinan. Näissä malleissa
digitoitujen äänien toisto on huomattavasti parempaa kuin muissa.
Valitettavasti minulla myös sattui olemaan tällainen malli,
ja järkytys oli kova kun kuulin ensimmäisen kerran 1040ST:n
tulostuksen.
Nikkarit voivat lisätä itse omiin koneisiinsa kyseisen suotimen.
Se tapahtuu juottamalla 0.1uF kondensaattori emolevyllä oleva
kondensaattorin C95 rinnalle. Saavutettu parannus on korvin
kuultava !.
Tulevaisuus
Lisäämällä hieman kovoa saadaan Ataristakin yhtä hyvä (ellei
parempikin) äänenmuodostaja kuin Amigasta. DMA porttiin
kytkettävällä D/A muuntimella ja suotimilla saadaan äänemuodostus
kokonaan itsenäiseksi. Keskusyksikön tarvitsee antaa DMA ohjaimelle
tiedoston alkuosoite ja pituus ja antaa porttiin kytketylle D/A
muuntimelle käynnistyskomento. Muunnin pyytää portin kautta tavun
DMA muuntimelta ja DMA muunnin hoitaa siirron ilman prosessorin
väliintuloa. Lisäämällä D/A muuntimelle hieman älyä voidaan
samanaikaisesti tulostaa usealta kanavalta , periaatteessa kanavien
määrän rajoittaa maksimi siirtonopeus joka on 1 miljoona tavua
sekunnissa. Tällä nopeudella voisi tulostaa 50khz näytteitä (DAT
laatua) 10 kanavaa kerrallaan. Ja prosessori olisi yhä kokonaan
käytössä !