ST Digi

Search
Votes / Statistics
Rating 
N/A
Hits: 684
Downloads: 182
Votes: 0
Your vote:
My Atarimania
Bookmark and Share
Comments (0)

Screenshots - ST Digi

ST Digi atari screenshot
ST Digi atari screenshot
ST Digi atari screenshot
ST Digi atari screenshot
ST Digi atari screenshot
ST Digi atari screenshot

Information - ST Digi

GenreMusic / SoundYear1988
LanguagePublisher[no publisher]
Developer-Distributor
ControlsMouseCountryFinland 
Box / InstructionsFinnishSoftwareFinnish
Programmer(s)

Valtanen, Juha

LicensePD / Freeware / Shareware
SerialST TypeST, STe / 0.5MB
ResolutionMedium / HighNumber of Disks1 / Double-Sided
Dumpdownload atari ST Digi Download / MSAMIDI
Protection

Instructions - ST Digi

	Teknisiä tietoja

 	1.0	Asennus
	
	2.0	Liitännät

	3.0	Ohjelma

	4.0	Käyttö

	5.0 	Esimerkkejä




Teknisiä tietoja

	Äänen digitoinissa äänilähteestä tuleva signaali muutetaan
	numeeriseen muotoon digitaali/analogia (D/A-) muuntimen
	avulla. Muunnin antaa ulostulosta 8-bitin tavun arvoltaan
	välillä 0-255 riippuen sisäänmennossa olevasta jännitteestä.
	Digitoija ottaa maksimissaan 12 000 näytettä sekunnissa ja
	tallettaa ne koneen muistiin. 400 kiloa (520ST)riittää noin 
	30 sekunnin talletukseen ja 800 kiloa (1040ST) minuutin.
	Tällöin näyte täyttää koko muistin ja ohjelmille ei jää yhtään
	tilaa.
	 Tämä kuitenkin on vain puoli totuutta asiasta. Tämän laitteen
	tarkoituksen ei ole ahtaa puolta LP levystä koneen sisuksiin
	ja sitten toistaa sitä. Ensinnäkään äänenlaatu ei ole riittävä
	moiseen tarkoitukseen ja toiseksi; onhan nauhuri jo keksitty.


1.0  	Samplerin asennus


	Sampleri kytketään printteriportin liittimeen. Laite ottaa
	virran 9V paristosta, mutta on myös mahdollista käyttää 9V verkko-
	laitetta jossa on sopiva liitin. On kuitenkin huomattava, että
	verkkolaite saattaa aiheuttaa hurinaa, joka estää laitteen 
	moitteettoman toiminnan. Hurinaa voi lisäksi esiintyä jos laite on
	lähellä väritelevisiovastaanotinta. JOskus on tarpeellista 
	sammuttaa monitori digitoinnin ajaksi. 
	Laitteen virrankulutus on hyvin pieni, joten pariston käyttöikä 
	on pitkä, mikäli se irroitetaan laitteesta käytön jälkeen.
	 
2.0	Liitännät

	Sampleri on mahdollista liittää mihin tahansa äänilähteeseen
	jossa on sopiva liitin. Mukana tulevassa johtimessa on
	pieni stereoplugi joka soveltuu korvakuulokeliitäntään ja
	RCA pistoke, joka yleensä on linjaulostulossa (esim video, CD)
	Mikäli äänilaitteessa on liitin joka ei ole edellämainittu,
	on radioliikkeistä saatavana sopivia välikappaleita
	(esimerkiksi isolle korvakuulokepistokkeelle).
	Samplerissa itsessään on voimakkuussäädin, mutta on syytä
	valita sellainen äänilähde jossa itsessään on voimakkuuden
	säätömahdollisuus. Samplerissa voimakkuuden säätö on suotimen
	takana ja liian suuri sisäänmenotaso voi aiheuttaa säröä
 	jo suotimessa. Muuntimen sisäänmenossa on kompressori, joka hieman
	pienentää yliohjautumisen mahdollisuutta, mutta kun kompressorin
	säätöalue loppuu, puuroutuu signaali helposti tunnistamattomaksi.
	 Asiasta tietäville mainittakoon että laitteella savutetaan
	vain noin 45dB dynamiikka (esimerkiksi CD soittimissa noin 90dB)
	Tämä rajoittaa lähtösignaalin voimakkuuden vaihtelua, ja onkin
	syytä välttää digitoimasta signaaleja joissa voimakkuus vaihtelee
	suuresti. 

	 Toinen säädin on suodattimen säätö, jolla voi poistaa mahdollista
	kohinaa signaalista. On kuitenkin huomattava, että paras 
	tulos saavutetaan vain, jos käytetään korkealaatuista signaali-
	lähdettä. On syytä välttää suoria digitointeja ja mikrofoneja.
	Paras tulos saadaan kun ennen digitointia voimakkuus asetetaan
	sopivaksi signaalille. Suuret voimakkuuden vaihtelut pilaavat
	varmasti näytteen. Hiljaisin kohta hukkuu kohinaan ja voimakkain
	puuroutuu.  


3.0	Ohjelma

	 Näytteiden otto jo käsittely tapahtuu levylla olevalla
	ohjelmalla SAMPLER.TOS

	Ohjelma toimii joko mustavalkomonitorilla tai värimonitorilla
	keskiresolutiolla. Muistitilan maksimoimiseksi varmista että
	koneessa ei ole asessoriohjelmia tai muita muistia vieviä
	ohjelmia ladattuna. Ennen ohjelman käyttöä varaa muutama tyhjä
	levy joihin voit tallettaa otetut näytteet.
	
  	Ohjelman käynnistyttyä tulostuu ruudun yläreunaan valikko
	eri toiminnoille. Ohjelman valikkoja hoidetaan näppäimillä,
	hiiren toiminta on estettynä.

	Päävalikossa on seuraavat toiminnat:

	F1 	Talletus    

	F3	Editointi   

	F5	Levytoiminnat	

	F10	Exit   	    


3.1 Talletus

	HUOM!  Vaihda levyasemassa olevaa levya vain kun olet
	päävalikossa. Talletuksen ja toiston aikana vaihdettu
	levy voi tuhoontua !.
	Mikäli olet epävarma, ota vaihdetusta levystä aina 
	sisällysluettelo vaihdon jälkeen !!!!

	Näytteen luku koneen muistiin tapahtuu tällä optiolla.
	Valittaessa F1 tulostuu ruudun yläreunaan uusi valikko,
	jossa on seuraavat toiminnat:

	F1	Suodatus+
	F2	Suodatus-

	F3	Nopeus+
	F4	Nopeus-

	F6	Nopea talletus

	F10 	Talletus

	Esc	Exit


	Valikon tulostuttua kuluu pieni hetki, ja jos sampleri on 
	kytkettynä äänilähteeseen tulostuu monitorin kaiuttimesta
	äänilähteen signaali.
	Ennen tulostuksen alkua ohjelma alustaa muistin ja MUISTISSA
	MAHDOLLISESTI OLLUT NÄYTE PYYHKIINTYY !

	Ohjelma ei kuitenkaan ole vielä tallentamassa, vaan pelkästään
	toistaa signaalia. Tässä vaiheessa voi tarkistaa voimakkuuden
	ja muuttaa säätöjä.

	NOPEUS

	Ruudun alareunassa on tekstit    SUODATUS :0   VIIVE:0
	Näppäimistä F3 ja F4 voi muuttaa sitä nopeutta, jolla sampleri
	ottaa näytteitä signaalista. Kun viive on 0 on näytteenotto-
	taajuus noin 12 000 näytettä sekunnissa, eli näyteväli on 83us.
	Jokainen viiveen lisäys lisää 1.5us näyttenoton välille eli 
	esim viive 55 pudottaa näytteenottotaajuuden puoleen
	(Samalla tietysti talletusaika tuplaantuu). 

	SUODATUS

	Näppäimistä F1 ja F2 voi muuttaa suodatusta. Suodatus on 
	toteutettu ohjelmallisesti lisäämällä signaaliin jo talletettuja
	arvoja. Suodatuksen arvo ilmoittaa kuinka kaukaa sen hetkisestä
	näytteestä otetaan lisättävä arvo. Esimerkiksi suodatus 22
	ilmoittaa että nykyiseen näytteeseen lisätään arvo joka
	otettiin 22 näytettä aikaisemmin. Suodatus toimii kaistan-
	päästösuotimen tavoin eli määrätyt taajuudet vahvistuva enemmän
	kuin toiset. Kun suodatus kasvaa yli 100 lisääntyy sen arvo 10
	välein. Tällöin suodatuksen luonne muuttuu kaikumaiseksi, mutta
	se poikkeaa oikeasta kaiusta siten, että kaikusignaaleja on vain 
	yksi. 
 	Koska suodatuksessa lasketaan näytteeseen toinen näyte on 
	saatu tulos skaalattava takaisin välille 0-255. Tästä syystä
	tulostusvoimakkuus pienenee.
	Nopeuden ja suodatuksen saa nollattua UNDO näppäimellä.

	TALLETUS

	Talletus aloitetaan F10 näppäimellä. Valikon alapuolelle
	tulostuu teksti TALLETUS ALOITETTU.
	Talletuksen ollessa käynnissä ei nopeutta ja suodatusta voi
	enää muuttaa.
	Talletuksen voi lopettaa ESC näppäimestä tai talletus loppuu
	kun käytettävissä oleva muisti on täynnä. Ja muisti tosiaan
	täytetään kokonaan. Katso ruudun ylintä pikseliriviä kun 
	talletus loppuu !.

	NOPEA TALLETUS

	Talletuksen aikana näppäimistön tarkkailu ja näytteen tulostus
	monitorin kaiuttimesta vie hieman aikaan näyttenotolta.
	Nopealla talletuksella sampleri ottaa koko muistin täyteen 
	niin nopeasti kuin voi, ja lopettaa vasta kun muisti on täynnä.
	Tällöin saavutetaan maksimi sämpläysnopeus eli noin 14khz.
	Tulostuksessa nopeus vastaa viivettä -13.

	
3.2	Editointi

 	Kun näyte on saatu talletettua muistiin voidaan sitä
	editoida. Editoinnissa voidaan näytteestä ottaa palasia
	ja tallettaa ne levylle. Lisäksi käyttämällä apuna
	levytoimintoja voidaan palasista koota äänikirjasto,
	jossa on useita eri ääniefektejä. Esimerkkinä vaikka
	levyllä oleva NUMEROT.SND tiedosto. ( Tiedän kyllä että
	siitä puuttu numero 9 mutta minkäs mahtaa...)

	Kun päävalikossa painetaan F3 tulostuu ruudulle uusi valikko 
	jossa on seuraavat tekstit:

	F1 	Kohinan poisto
	F10 	Kiinnitys
	F9	Talletus

	F2	Toisto

	F3	Suodatus+
	F4	Suodatus-
	
	F5	Nopeus+
	F6	Nopeus-

	F7	Alun säätö
	F8	Lopun säätö

	Back	Toisto alusta
	Help	Toisto lopusta

	Ins 	Välin alku
	Clr	Välin loppu

	Esc	Exit	


	Ruudun alareunassa tulostuvat suodatuksen ja viiveen arvot
	sekä muistissa olevan näytteen kokonaispituus, PIKAMUISTIn
	pituus ja editointisuunta ALKUPÄÄ/LOPPUPÄÄ.

	PIKAMUISTI on näytteestä otettu pätkä, jonka alku ja loppu-
	osoite on talletettu. Pikamuisteja on 10 ja ne voi valita
	numeronäppäimistöltä. Jos pikamuisteihin ei ole talletettu
	mitään ne sisältävät kaikki koko näytteen.

	TOISTO
	 
	Näytteen TOISTO aloitetaan F2 näppäimellä. Talletettu näyte
	toistuu kaiuttimesta ja alkaa alusta päästyään loppuun.
	Alussa tulostetaan pikamuistia 0, jossa on koko näyte jos
	näyte on otettu samplerilla tai mahdollisesti vain osa, jos 
	näyte on luettu levyltä. Pikamuistiin voi resetoida painamalla 
	tulostuksen aikana F2 näppäintä uudelleen. Tälloin pikamuistiin 
	siirtyy koko näyte.
	Tulostuksen voi keskeyttää ESC näppäimestä. Toinen ESC vie
	takaisin päämenuun.

	PIKAMUISTIIN TALLETUS

	Pikamuistiin talletus tapahtuu seuraavasti.
	Tulostuksen aikana valitaan pikamuisti painamalla jotain 
	numeronäppäintä 0-9. Ruudulle tulostuu muistin numero.
	Odotetaan että näytteessä tulee haluttu kohta ja painetaan 
	INSERT näppäintä. Tällöin valittuun pikamuistiin tallettuu
	kohdan alkuosoite. Ruudulle tulostuu muistissa olevan osan
	pituus, eli väli talletetusta kohdasta näytteen loppuun.
	Kun haluttu pätkä loppuu painetaan CLR näppäintä. Tällöin
	tallettuu pikamuistiin pätkän loppuosoite. Nyt ruudulle
	tulostuu kuinka monta tavua on alku ja loppukohdan välillä.

	Painamalla BACKSPACE näppäintä voidaan talletettu pätkä
	tulostaa alusta alkaen. Tulostus alkaa uudelleen pätkän
	alusta kun pätkä loppuu. HELP näppäimellä aloitetaan
	tulostus hieman ennen pätkän loppua.

	Pikamuistin voi resetoida alkutilaan painamalla F2 näppäintä
	jolloin alkuosoitteksi tule koko näytteen alkuosoite ja 
	loppuosoitteeksi koko näytteen loppuosoite.

	Kun haluttu kohta on talletettu karkeasti pikamuistiin, voidaan
	alku- ja loppukohtia muuttaa kursorinäppäimillä.
	Ruudulla näkyvä teksti ALKUPÄÄ/LOPPUPÄÄ ilmoittaa kumpaan päähän
	näytettä muutos kohdistuu. Valintaa voi muuttaa F7 ja F8 näppäimillä.

	KURSORI OIKEALLE näppäin lisää 5000 tavua osoitteeseen.
	KURSORI VASEMMALLE vähentää 5000 tavua osoitteesta.
	KURSORI YLÖS vähentää 100 tavua.
	KURSORI ALAS lisää 100 tavua.

	Käyttämällä BACKSPACE näppäintä ja muuttamalla pätkän alkukohtaa
	saadaan näytteen aloituskohta tarkaan säädettyä. 
	Valitsemalla F8:lla lopun säädön, voi HELP näppäimellä kuunnella
	näytteen loppuosaa ja säätää se kursorinäppäimillä halutuksi.

	Pikamuistin alku ja loppuosoitteen voi muuttaa milloin tahansa ja
	niin monta kertaa kuin haluaa. Mikäli loppuosite annetaan ennen 
	alkua tulostuu muistin pituudeksi negatiivinen luku.
	Jos tulostus jumiutuu tai sekoaa voi ESC näppäimellä lopettaa
	tulostuksen ja painamalla kaksi kertaa F2 saa seonneen pikamuistin
	resetoitua alkutilaan. 

	PIKAMUISTIN TALLETUS LEVYLLE

	Pikamuistin voi tallettaa levylle F9 näppäimellä. Näppäin
	toimii vain jos tulostus on keskeytetty ESC näppäimellä.
	Ohjelma kysyy talletettavan pikamuistin numeron ja perään
	tiedoston nimen. Tiedoston nimeen voi antaa koko tiedostopolun
	mikäli käytössä on useampi kuin yksi levyasema. Esim

	TIEDOSTON NIMI >b:\aanet\turbo.snd

	Tällöin pikamuisti tallettuu alihakemistoon aanet nimella turbo.snd
	Mikäli talletus ei onnistu ilmoittaa ohjelma tilanteesta.
	Jos ei halua suorittaa talletusta voi antaa tyhjän muistin 
	numeroksi tai tiedoston nimeksi.
	Talletuksen jälkeen ohjelma palaa takaisin valikkoon.
	
	
	KOHINAN POISTO

	F1 näppäimellä voidaan koko näytteestä poistaa korkeat
	taajuudet (esim. kohinaa). Näppäin toimii vain jos tulostus on
	keskeytetty ESC näppäimellä. Kohinan poisto tapahtuu  keskiarvois-
	tamalla näyteen arvo sen naapureilla. Koko näytteen käsittely vie
	muutaman sekunnin. Painamalla heti perään F2 jatkuu tulostus
	heti kun kohinan poisto on tehty. Poiston voi tehdä monta
	kertaa, mutta näytteen laatu heikkenee liiasta suodatuksesta.

	KIINNITYS

	F10 näppäimellä voi "kiinnittää" asetetun suodatuksen arvon 
	näytteeseen. Näppäin toimii vain jos tulostus on keskeytetty.
	Näytteen voimakkuus heikkenee joka kerta kun kiinnitystä
	on käytetty.

	Suodatus ja nopeuden säätö toimivat samoin kuin näytteenotossa.


3.3	Levytoiminnat


	Tällä optiolla voidaan tallettaa, ladata tai poistaa
	tiedostoja levyltä.
	
	Valikossa on seuraavat toiminnat:

	F1	Sisältö

	F3	Lataus

	F5	Talletus

	F7	Poisto

	Esc	Exit


	LEVYN SISÄLTÖ

	F1 tulostaa levyasemassa olevan levyn sisällön ja jäljellä
	olevan tilan. Tulostaa voi vain sen aseman luettelon josta
	ohjelman suoritus on alkanut.
	
	ÄÄNITIEDOSTON LATAUS

	F3 lataa äänitiedoston (tai minkä tahansa tiedoston )
	levyltä muistiin. Ohjelma kysyy tiedoston nimen, johon voi
	antaa koko tiedostopolun.
	Esim

	TIEDOSTON NIMI >a:\numerot.snd

	Ohjelma tiedustelee ladataanko näyte entisen perään.
	Antamalla e lataa ohjelma tiedoston muistin alkuun ja
	asettaa osoittimet koko muistiin. Jos näyte oli talletettu
	tällä ohjelmalla niin näytteen alussa on 44 tavun kenttä jossa
	on tiedot pikamuistien osoitteista.
	Kentän muoto on seuraava:

	0-3	$12345678		Tunnustavu
	4-7	Muisti 0 alkuosoite
	8-11	Muisti 0 loppuosoite
	 .
	 .
	45...	Näytetavut
	
	Osoitteet ovat suhteellisia näytteen alusta, eli ensimmäisen
	tavun osoite on 0 toisen 1 jne.

	Mikäli muisti ei riitä koko näytteen lataukseen ladataan vain
	osa.
	Mikäli valitaan edellisen perään lataus, aloitetaan näytteen
	lataus edellisen näytteen perästä. Tällä tavalla voi
	talletetuista pikamuisteista koota äänikirjaston jossa on
	maksimissaan 10 alkiota.

	KOKO NÄYTTEEN TALLETUS

	F5 tallettaa koko näytteen levylle. Ohjelma kysyy tiedoston
	nimen ja tarkistaa mahtuuko tiedosto kokonaan levylle.
	Mikäli ei mahdu on optiona tallettaa vain osa tai keskeyttää
	talletus. Nimen loppuliitteenä voi käyttää mitä tahansa tai
	jättää sen kokonaan pois, mutta yhdenmukaisuuden vuoksi
	suosittelen .SND loppua.

	TIEDOSTON POISTO LEVYLTÄ

	F7 poistaa tiedoston levylta. Poistaa voi vain yhden tiedoston 
	kerrallaan. 


4.0	Laitteen käyttö

	
	Laitteen pääasiallisena käyttönä on ottaa lyhyitä ääniefektejä,
	sanoja, soitinten ääniä, erikoisefektejä ym. ja käyttää
	näin saatuja lyhyitä tiedostoja omissa ohjelmissa efekteinä.
	Esimerkkinä voisi mainita levyllä mukana olevan numerotiedoston,
	joka on otettu radion pörssitiedotuksista. Yksi numero vie
	keskimäärin 8000 tavua tilaa, joten 80 kilon tiedostoon mahtuu
	numerot 0-9.( 9 puuttuu... )
 
	 Jo muutama digitoitu ääniefekti lisää dramaattisesti ohjelman
	ulkoasua ja tehoa. Esimerkiksi peleissä digitoidut taisteluäänet,
	eri tasojen ilmoitukset, varoitukset ym. korvaavat paljon grafiikan
	mahdollisia puutteita. 
	 Tämä laite on tarkoitettu juuri tällaiseen käyttöön. Ohjelma ja
	mukana seuraavat käyttörutiinit on suunniteltu siten, että ääni-
	tiedostojen käyttö on mahdollisimman helppoa omissa ohjelmissa. 
	 Myöhemmin on tarkoitus julkaista useita äänikirjasto, joissa on
	valmiina erilaisia efektejä ja uusia ulostulorutineja. 
	Näiden kirjastojen käyttö ei edellytä samplerin omistamista, 
	levyllä on valmiit ulostulorutiinit ja valmiita ääniä yhdistämällä
 	saa aikaan varmasti halutunlaisen efektin.

	On syytä harkita tarkoin miten käyttää ääntä omissa ohjelmissaan.	 
	Esimerkiksi lyhyt, digitoitu pelin alkumusiikki osoittaa että
	ohjelman tekijällä ei ole halua paneutua pelin ääniefekteihin.
	Yleensä tällaisissa ohjelmissa äänen käyttö rajoittuu muutamaan
	lyhyeen efektiin. Käyttämällä paljon lyhyitä ääniefektejä ja
	muodostamalla esimerkiksi alkumusiikki muutamasta digitoidusta
	äänestä, joita käytetään äänigeneraatoreina, saadaan aikaan efekti 
	joka on aivan eri luokkaa kuin lyhyt, kerran soiva musiikin pätkä.
	Valitettavasti ei vielä kukaan ole toteuttanut tätä, tekniikka on
	jo olemassa, ehkäpä Sinä olet sen toteuttaja!
	
	On jo olemassa useita (ranskalaisia) seikkailupelejä joissa 
	tekstit on muodostettu digitoiduista sanoista joita liitetään
	yhteen. Tällä tavoin muodostettu puhesyntetisaattori on hyvin
	luonnolisen kuuloinen ja lisää huomattavasti pelin tunnelmaa.
	Valitettavasti suomen kielioppi asettaa rajansa vastaavanlaiselle
	kotimaiselle versiolle. Kaikkine taivutusliitteineen sanavarasto
	voisi paisua liian isoksi. 
			

4.1	Liityntä omiin ohjelmiin


	Levyllä on esimerkkejä miten äänitiedostoja voi liittää omiin
	ohjelmiinsa. Mukana on basic ohjelmat (Gfa basic), 
	joilla voi ottaa näytteen ja tulostaa sen eri nopeuksilla.
	

	Äänenmuodostus ST:llä


 	Toisin kuin Amigassa digitoitujen äänien toisto Atarilla ei ole
	helppoa. Amigassa äänipiiri muodostuu 8-bittisestä D/A muuntimesta,
	joka antaa ulostulojännitteen riippuen sisäänmenevästä tavusta.
	Lisäksi äänipiiri hoitaa itse tarvittavien tavujen haun muistista,
	sille tarvitsee vain antaa alkuosoite, pituus ja hakunopeus. 
	Lisäksi piirin ulostulossa on säädettävä suodatin jolla saadaan 
	hairitsevä muunnoksen jälkeinen kohina poistettua. 

	Atarin äänipiirissä ei ole tarvittavaa D/A-muunninta, ainoastaan
	kolme 4 bittistä rekisteriä joilla säädetään äänipiirin kehittämän
	äänen voimakkuutta. Digiäänien tulostus perustuu juuri näihin 
	rekistereihin.
	Kun piirin normaali äänenmuodostus estetään ja muutetaan 
	voimakkuusrekisterin sisältöä saadaan piirin ulostulosta vastaava 
	jännite. Valitettavasti ulostulojännite ei ole lineaarisesti 
	riippuvainen rekisterin sisällöstä  vaan logaritimisesti eli 
	muutos esim. välillä 5-6 on huomattavasti pienempi kuin välillä 
	11-12. Tästä syystä ei digitoijasta saatua tietoa voi suoraa siirtää
	piirille.  Onneksi rekisterien ulostulot summautuvat eli käyttämällä
 	kaikkia kolmea rekisteriä yhtä aikaa ja sijoittamalla niihin sopivat
	luvut saadaan aikaan kaikkiaan 256 eri voimakkuusarvoa eli juuri 
	8 bitillä esitettävä tieto.
 	Äänen tulostus tapahtuu siis seuraavasti. Alustetaan äänipiiri 
	siten että sen normaali äänenmuodostus estyy eli nollataan kaikkien
	kolmen kanava taajuus ja asetetaan mikserirekisteri siten että 
	piiri ei tuota ääniä. Haetaan muistista digitoijan tuottama 8 bitin
	tavu ja käyttämällä sitä indeksinä haetaan kolmesta eri taulukosta 
	tavua vastaavat voimakkuusrekisterien arvot. Sijoitetaan saadut 
	arvot äänipiirille ja toistetaan tätä kunnes koko äänitiedosto on 
	tulostettu.
 	Edellä mainitusta huomaa että prosessorilla on kova homma 
	äänenmuodostuksessa. Virittämällä tulosturutiinin äärimmilleen voi
	prosessori tulostaa maksimissaan 44 000 näytettä sekunnissa. 
	Tällöin prosessorille ei jää yhtään aikaa muuhun. Samasta syystä ei
	keskeytysohjattu tulostus ole kovin tehokas koska tulostusrutiini 
	voi kaikkineen viedä yhtä paljon aikaa kuin keskeytysten välillä on .
	Ongelmasta pääsee jos antaa äänirutiinin käyttöön muutaman keskus-
	yksikön rekisterin joita rutiini käyttää indekseinä taulukkoon.	
	Ulostulon laatu riippuu juuri muunnostaulukoista. Periaatteessa on 
	mahdollista saada aikaan 256 eri tasoa ulostulossa, mutta asteikon 
	yläpäässä alkaa tulla pula oikeista yhdistelmistä. Onneksi kuulon 
	psykofysiologia tulee tässä avuksi. Kun äänen voimakkuus lisääntyy 
	pienenee korvan erotustarkkuus ja kohinat hukkuvat metelin sekaan. 
	Tärkeintä on saada äänen hiljaisia kohtia edustava taulukon osa 
	mahdollisimman tasaiseksi jotta hiljaiset kohdat eivät hukkuisi 
	kohinaan. Valitettavasti Atarista puuttuu suodatin, jolla voisi 
	suodattaa muunnoksessa syntyvän kohinan pois. Muunnoksessa syntyvää
	kohinaa ei voi suodattaa ennen muunnosta pois. Tästä syystä 
	taajuudeltaan rajattu digitoitu signaalikuulostaa hyvin kohinai-
	selta ja tukkoiselta tulostettaessa koskamuunnoskohina on signaa-
	lista riippumaton. Ainoa keino pienentää kohinan vaikutusta on,
	ironista kyllä, jättää alkuperäinen signaali suodattamatta,
	jolloin signaalissa itsessään oleva kohina digitoidaan mukaan. 
	Tällöin tulostettaessa signaalissa oleva kohina yhdistyy 
	muunnoskohinaan ja korva tajuaa sen signaaliin kuuluvaksi, jolloin
	se sulautuu siihen.  

	Muutamissa vanhemmissa 520ST malleissa on äänipiiriin kytketty 
	suodatin joka poistaa korkeat äänet ja kohinan. Näissä malleissa
	digitoitujen äänien toisto on huomattavasti parempaa kuin muissa.
	Valitettavasti minulla myös sattui olemaan tällainen malli,
	ja järkytys oli kova kun kuulin ensimmäisen kerran 1040ST:n 
	tulostuksen. 
	Nikkarit voivat lisätä itse omiin koneisiinsa kyseisen suotimen.
	Se tapahtuu juottamalla 0.1uF kondensaattori emolevyllä oleva
	kondensaattorin C95 rinnalle. Saavutettu parannus on korvin 
	kuultava !.

	Tulevaisuus

	Lisäämällä hieman kovoa saadaan Ataristakin yhtä hyvä (ellei 
	parempikin) äänenmuodostaja kuin Amigasta. DMA porttiin 
	kytkettävällä D/A muuntimella ja suotimilla saadaan äänemuodostus 
	kokonaan itsenäiseksi. Keskusyksikön tarvitsee antaa DMA ohjaimelle 
	tiedoston alkuosoite ja pituus ja antaa porttiin kytketylle D/A 
	muuntimelle käynnistyskomento. Muunnin pyytää portin kautta tavun 
	DMA muuntimelta ja DMA muunnin hoitaa siirron ilman prosessorin 
	väliintuloa. Lisäämällä D/A muuntimelle hieman älyä voidaan
	samanaikaisesti tulostaa usealta kanavalta , periaatteessa kanavien
	määrän rajoittaa maksimi siirtonopeus joka on 1 miljoona tavua 
	sekunnissa. Tällä nopeudella voisi tulostaa 50khz näytteitä (DAT 
	laatua) 10 kanavaa kerrallaan. Ja prosessori olisi yhä kokonaan 
	käytössä !
About Us - Contact - Credits - Powered with Webdev - © Atarimania 2003-2019